"MUISTATKO AIKAA? KYLÄKIRJAN KANNET MENEE KIINNI"

1881-1966

Kirkonkylän kansakoulun historia

Keisarillinen kansakouluasetus annettiin Uno Cygnaeuksen ehdotusten perusteella 11.5.1866. Sen mukaan kaupunkeihin oli järjestettävä ala- ja yläkouluja, mutta maaseudulle ainoastaan yläkouluja. Alkuopetuksesta huolehti koti, kirkko ja ns. pientenlastenkoulu, jota pidettäisiin muutamia viikkoja keväisin ja syksyisin.

Kansakoulun perustamista käsiteltiin kuntakokouksessa ensimmäisen kerran tammikuussa 1875 ja toisen kerran marraskuussa 1878, mutta molemmilla kerroilla vastustajia oli enemmän kuin kannattajia. Kolmannen kerran kansakouluasiaa käsiteltiin kirkossa helmikuussa 1880 juhlajumalanpalveluksen jälkeen pidetyssä kuntakokouksessa, jota kuitenkaan ei ollut virallisesti kuulutettu. Kruununvouti G. A. Hernberg esitteli kokoukselle, josko Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Aleksanteri II:n 25-vuotisen hallitusajan kunniaksi perustetaan kansakoulu kuntaamme, johon kuntalaiset yleisemmin myöntyivät.

Lopullisesti kansakoulun perustamisesta päätettiin laillisesti kuulutetussa kuntakokouksessa 13.3.1880 äänin 139,1 puolesta ja 129,7 vastaan (ääni = verotettu äyri). Näin ollen niukalla äänten enemmistöllä kuntaamme perustettiin yhteinen, ylhäisempi kansakoulu mies- ja naisosastolla. Kokouksen puheenjohtajana toimi kunnan esimies talokas Josef (Juuso) Emoniemi ja kirjurina talokas Kustaa Murtomäki.

Koulutyö oli tarkoitus käynnistyä jo syyslukukaudella 1880, mutta koulupaikan valitseminen ja koulutalon rakentaminen viivästyttivät hanketta vuodella. Syksyllä 1881 koulutalo oli kuitenkin valmis ja pätevät opettajat voitiin valita 14 hakijasta sekä mies- että naisosastolle. Varsinainen oppilaiden sisäänkirjoitus tapahtui 1.11.1881, jolloin ilmoittautui tyttöjä 28 ja poikia 26. Ilmoittautuneet oppilaat olivat eri puolilta pitäjää, mutta pääosin kuitenkin Kirkonkylän ja Salmenkylän alueelta. Näin oli saatu kansakoulutoiminta käyntiin Pyhäjärvelläkin.

Kirkonkylän kansakoulupiiri lakkautettiin koulurakennuksen huonon kunnon vuoksi 1966 ja yhdistettiin Emoniemen ja Emolahden koulupiirien kanssa Sammallahden koulupiiriksi. Näin ollen 85 lukuvuotta toiminut opinahjo oli tullut tiensä päähän. Tuohon aikaan sisältyy kuitenkin paljon muistoja ja tapahtumia. Koulun historian laatijana pyydänkin Teiltä entisiltä ja nykyisiltä pyhäjärvisiltä yhteydenottoa, mikäli hallussanne on kouluun liittyvää aineistoa tai valokuvia esim. oppilaista, opettajista tai koulutapahtumista. Keneltähän löytynee vanhin Kirkonkylän kouluun liittyvä valokuva?


[ Takaisin ]