|
KYLÄSUUNNITELMA: EMONIEMI-KIRKONKYLÄ-PELLIKKAPERÄ
Luovutettu Pyhäjärven kaupunginhallitukselle ma
27.1.2003.
Kyläsuunnitelma 2003 – 2010 TIIVISTELMÄ
1. Johdanto
Miksi teimme kyläsuunnitelman?
2. Kuvaus kylistä
Kirkonkylä
Emoniemi
Pellikkaperä
3. Käytetyt menetelmät suunnittelussa
4. SWOT – (VaHMU), tiivistelmä vuonna 2002
Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat
5. Kylätoiminta 2003
5.1 Yhteiset tavoitteet, visio 2010
5.2 Toimenpiteet, hankkeet ja aikataulu
Verkostoituminen
Kulttuuri ja perinteet
Kansainvälinen toiminta
6. Luonnon ja ympäristönhoidon kestävä kehitys
6.1 Yhteiset tavoitteet, visio 2010
6.2 Toimenpiteet, hankkeet ja aikataulu
7. Palvelut, liikenne ja rakentaminen
7.1 Yhteiset tavoitteet, visio 2010
7.2 Toimenpiteet, hankkeet ja aikataulu
Palvelut
Liikenne
Rakennuspaikat
LIITTEET
- Yritykset, palvelut, järjestöt
- Tilastot
- asuntokunnat, kesämökit, väestö iän mukaan,
elinkeinorakenne
- kylien historiassa tapahtunutta
- kartta
LÄHTEET JA KIITOKSET
1. JOHDANTO
Miksi teimme kyläsuunnitelman?
Kyläsuunnitelman laatiminen on muhinut vuosikausia monen
ihmisen ajatuksissa; osalla käsitys minkälainen,
tyylinen, sisältöinen suunnitelman pitäisi olla,
vaihteli ajan kuluessa.
Suunnitelman peruslähtökohdaksi tuleekin asettaa, että
sen voi päivittää ja siihen on kohtuullisen kätevästi
liitettävissä kylien tärkeinä kokemia uusia ajatuksia
sekä ideoita. Kuitenkin niin, että yhteisesti sovittuja
isoja tavoitteita / päämääriä ei hukata runsauden
tulvaan.
Kyliä pidetään elinkelpoisina vain yhteisin
ponnistuksin. Kun on yhteiset tavoitteet, niin yhdenkään
kyläläisen ei tarvitse hävetä sitä, jos jokin vakavasti
aiottu hanke ei toteudukaan noin vaan tai jää jopa
toteutumatta kokonaan. Yhdessä toteuttamalla iloitaan
onnistumisista ja niellään tappion tullessa katkera
kalkki .
Kyläsuunnitelma on jaettu selkeästi kolmeen
pääalueeseen:
1) Kylätoiminta, sisältäen kyläläisten
elämänlaatua parantavia
toimenpiteitä, ansaintamahdollisuuksia ja toimeentuloa
edistäviä tavoitteita
2) Luonnon- ja ympäristönhoidon kestävä
kehitys aihealue käsittää kyliemme arvokkaiden
järvi- ja metsä- sekä maatalousmaiseman varjelemisen
tavoitteita
3) Palvelu, liikenne ja rakentamisen osio
tähtää Emoniemen koulun
säilymiseen oppilasmäärältään vähintäänkin nykyisessä
koossa. Liikenteen kasvun myötä tiestön parantaminen
Emoniemeen sekä rakentamisen vauhdittaminen vapailla
tonttikaupoilla, luovat painetta kevyenliikenteenväylien
saamiseksi niin Kirkonkylälle kuin Pellikkaperälle.
Pienten perheyritysten tarve kasvaa palvelujen
tuottajina.
Nämä kyläsuunnitelman tavoitteet halutaan osaksi
Pyhäjärven kaupungin taloussuunnitelmaa.
Meneillään olevan LEADER-rahoituskauden mahdollisuudet
on syytä huomioida järkevästi. Ulkopuolisen rahoituksen
ja kyläläisten talkootyön avulla voidaan toteuttaa
isompia kokonaisuuksia perinteisen kylätoiminnan
lisäksi.
Tärkeä kriteeri tavoitteilla on työllisyysvaikutus ja
elinkeinomahdollisuuksien parantaminen, siksi etusijalla
ovat toimenpiteet, joilla saadaan pitkällä aikavälillä
positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja yritysten
syntymiseen.
Emoniemi – Kirkonkylä – Pellikkaperä ovat sijainniltaan
ja tulevaisuuden näkymiltään myönteisesti kehittyviä
kyliä. Minkälaiset mahdollisuudet olisi saada kyliemme
kehittämiseen esim. TE-keskuksen hankerahoitusta
isompana kehittämishankkeena?
Molemmissa tapauksissa, oli kyse LEADER-rahoituksesta
tai TE-keskuksen hankkeesta, yksityisrahoitusta ja
yhteistyökumppaneita tarvitaan kyläsuunnitelman
tavoitteiden toteuttamiseksi.
Suunnitelma vahvistettu hallituksen kokouksessa
Pyhäjärvellä 12.1.2003
EMONIEMI-KIRKONKYLÄ RY
3. Käytetyt menetelmät suunnittelussa
Kyläsuunnitelmasta on pyritty tekemään mahdollisimman
kattava sekä sisällöltään että aihealueittain.
Kylätoimikunta on suorittanut kylien alueella erilaisia
kyselyjä jo 90-luvun alkupuolella toimintansa
viitoittamiseksi. Tässä yhteydessä tehtiin
perinnekartta, johon tallennettiin vanhat asuinpaikat,
talvitiet, tanssikalliot, tervahaudat sekä muut kylien
elämään merkittävästi liittyneet paikat.
Varsinaista kyläsuunnitelmaa on valmisteltu vuodesta
1998 alkaen erilaisin menetelmin. Seuraavia kyselyjen ja
hankkeiden avulla saatuja yhteenvetoja on käytetty
kyläsuunnitelman laadinnassa:
• Pyhäjärven
Kirkonkylän asukaskyselyn yhteenveto, 28.9.1999,
Ympäristötaito Oy / Juha Hauhia (osayleiskaava)
• Kyläyhdistyksen
tekemä nelikenttäanalyysi, 13.10.2000
• Kirkonkylän
maiseman- ja ympäristönhoidon kehittämissuunnitelma,
Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-yksikkö,
26.5.2001, toteutettu Rieska -LEADERin rahoittaman Vaihtokylä-
hankkeen avulla
• Kyläkysely
Kirkonkylä, Emoniemi, Pellikkaperä, touko-kesäkuu 2001
• Syyskokous,
marraskuu 2001, päätös kyläsuunnitelman tekemisestä
• Kyläluutavihko
kiersi taloudet marraskuu 2001 – kesäkuu 2002,
Väkipyörä –kylien kehittämishanke
• Pyhäjärven
Kirkonkylä eläväksi –esiselvityshanke, 15.7.2002,
Keskipiste -LEADER, yhteistyö Pyhäjärven Seurakunta/kyläyhdistys
• Kesäasukaskysely
kyläjuhlassa 28.7.2002
•
Tiimikokous/ryhmätyöskentelyä kyläsuunnitelman
valmistelemiseksi,
14.10.2002 (läsnä 20 kutsuttua henkilöä kylien eri kulmilta, eri
ammattialoilta) SWOT -analyysi
• Syyskokous,
marraskuu 2002, kyläsuunnitelman jatkotyöstäminen
Muita valmisteluja:
• Emoniemen koulu,
oppilaiden visiot kylistä 2010, joulukuu 2002
• kylien nuoria
kutsuttiin kirjeitse 2.12.2002 koolle kertomaan omat
toiveensa
• kyläsuunnitelman
etenemisestä on tiedotettu kylälehdissä vuonna
2002, kyläyhdistyksen hallitus on valmistellut suunnitelmaa
kokouksissaan 2002
• Kyläsuunnitelman
lopputyöskentelyssä on ollut mukana
Kylävalakiat-hanke
Suoritetuissa kyselyissä vastausprosentti vaihteli 60 –
80 %:n välillä. Mielipiteitä suunnitelman kolmesta
pääkohdasta (kylätoiminta; luonnon ja ympäristön kestävä
kehitys sekä palvelut, liikenne ja rakennuspaikat)
saatiin monipuolisesti. Selkeimmät tavoitteet nousivat
hyvin esille.
” Kyläsuunnittelun prosessi:
Kyläsuunnitelman laatiminen on prosessi, jonka tulisi
juurtua olennaiseksi osaksi kylän elämää. Se on työkalu,
jolla asetetaan tavoitteet kylän tulevaisuudelle ja
toimintaohje, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa.
Prosessi toimii vain jos riittävä määrä kylän
kehittämiseen kykeneviä voimia osallistuu siihen. On
oleellista tehdä tiettäväksi kaikille kyläläisille, että
olemme siirtymässä uudenlaiseen yhteiskunnallisen
osallistumisen kulttuuriin, jossa kyläsuunnitelmalla
voidaan merkittävästi vaikuttaa koko kylän kehittymiseen
ja sitä kautta jokaisen kyläläisen elinehtoihin.
Kyläsuunnittelun opas. 2002. Juha Kuisma ja Tarmo
Peltonen. ”
4. . SWOT-analyysi (VaHMU), tiivistelmä vuonna 2002
Vahvuudet:
• kaunis,
kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, vahva
menneisyys
• kylät
väestörakenteeltaan kehittyviä, kylillä asuu
ammattiosaajia
• kyläyhdistyksestä
löytyy rohkeutta ja taitoa uusiin haasteisiin,
kylälehti toimii tiedottamisen välineenä
• puhdas järvi
saarineen, rantojen käyttömahdollisuudet, kylillä vielä
hyödynnettävää rantaviivaa, runsaasti kesäasutusta
• osayleiskaava
laadittu Kirkonkylä- Pellikkaperän alueelle, kylät
muuttovoittoisia
• Emoniemen koulu,
kalasatama, lähietäisyys keskustan palveluihin
• kesäteatteri, muut
matkailua palvelevat yritykset
• tieverkko
kohtuullinen
• Pellikkaperältä
kulkuyhteys kaupungin kuntoradalle
• Kirkonkylälle ja
osittain Pellikkaperälle laadittu maiseman- ja
ympäristönhoidonsuunnitelma
Heikkoudet:
• viemäri- ja
jätevesiverkoston puuttuminen
• kokoontumistilojen
puuttuminen Kirkonkylältä (Väentupa)
• Emoniementien huono
kunto, kevyenliikenteenväylien puuttuminen,
nopeusrajoitusten vaihtuminen, koulun kohdalla tien kapeus
• työllistävien
yritysten puute
• kyläläisten
passiivisuus, tiedon kulku, kolme erillistä kylää
• Sammallahti ja
–joki rehevöitynyt
• Emoniemestä puuttuu
ympäristön ja -maisemanhoidon suunnitelma
• etätyön
edistäminen-tietoliikenneyhteyksien puuttuminen
Mahdollisuudet:
• luonnon ja
järviympäristön varjeleminen tuleville sukupolville
• viemäröinnin
rakentaminen Kirkonkylän alueelle
• matkailun
kehittäminen verkostoitumalla, kesäteatteritoiminnan
vahvistaminen, ohjelmapalvelut ja tuotteistaminen
• kesäasukkaiden
innostaminen kylätoimintaan
• kyläläisten kyky,
taito ja halu osallistua yhteisiin hankkeisiin,
kotisivut, muutosvastarinnan hiljainen murtaminen
• Kevyen liikenteen
turvallisuuden parantaminen, Emoniemen tien
perusparantaminen koulun ja kalasataman tarpeita vastaavalla
tavalla
• Kirkonkylällä
ev.lut. seurakunnan leirikeskus ja Emoniemessä
helluntaiseurakunnan leiri- ja kesänviettopaikka
• Pellikkaperällä
Natura-alueeseen kuuluva Kursun yhteislaidun
Uhat:
•
kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset
rapistuvat
rahoituksen puuttuessa
• jätekuormitusten
lisääntyminen ja ympäristön likaantuminen
• keskustan läheisyys
heikentää palvelujen saamista kylälle
• väsyminen
toimintaan, jos ei saada tuloksia; uusien toimijoiden
puute
• yhteishengen
rikkoutuminen, jos epäkohtia ei saada hoidettua
• muuttohalukkuus
laskee – tiestön huono kunto
5. Kylätoiminta 2003
5.1 Yhteiset tavoitteet, visio 2010
Kyläyhdistys on muuttunut kyläseuraksi, joka toimii
erilaisten palvelujen kehittäjänä. Yhteishenki on
vahvistunut ja muutosvastarintavaihe on ylitetty. On
oivallettu kyläyhteisön yhteen hiileen puhaltamisen
voima sekä teho. Kyläseura on innostanut ihmisiä
monialaosuuskunnan perustamiseen, joka toimii erilaisten
palvelujen tuottajana ja työllistäjänä.
Vihdoinkin on voitu palauttaa Kirkonkylälle yhteiset
toimitilat entistä elinvoimaisempana keskeiselle
paikalle.
Kyläseura järjestää entisiä, hyviä tapahtumia sekä
kehittää uusia näivettyneiden tapahtumien tilalle.
Yhteistyö laajenee eri toimijoiden kanssa hyödyntäen
molempia osapuolia.
Kyläsuunnitelma on osoittautunut käyttökelpoiseksi
työvälineeksi. Tietoliikenneverkon avulla kyliä on voitu
markkinoida ja tulosta on tullut. Kyläläisiä on
järjestetty kurssitusta kyläsuunnitelman mukaisesti.
Perinteitä on vaalittu tallentamalla ja tuotteistamalla.
Kansainvälisyys ei ole enää outo, pelottava kummajainen,
vaan ajan kuluessa kyläläiset ovat hyväksyneet ”vieraat”
omien keskuuteen.
5.2 Toimenpiteet, hankkeet ja aikataulu
Tarkemmat tiedot saatavissa kyläyhdistykseltä.
6. Luonnon- ja ympäristön kestävä kehitys
6.1. Yhteiset tavoitteet, visio 2010
Kirkonkylän kulttuurihistoriallinen arvo on ymmärretty
laajasti. Vanhat rakennukset on entisöity ja toimivat
pienyritysten toimitiloina soveltuvilta osin. Pihapiirit
ja ympäristöt on silmää hivelevän kauniissa kunnossa.
Erityistä huomiota on kiinnitetty Pyhäsalmen ja
Kirkonkylän väliseen alueeseen. Kyläläisiä ja
matkailijoita palvelevat info- ja opastetaulut ovat
ajanmukaisia, kyläkuvaan sopivat yksityiskohdat, kuten
postilaatikot ja maitolaituripysäkit ovat järkevissä
paikoissa.
Kylien luonto- ja järviympäristö on saatu pidettyä
saastumattomina ja osin voitu jopa parantaa, mm.
Sammallahden veden laatua ja tilaa. Järven virkistys- ja
matkailukäyttöä toteutetaan suunnitelmallisesti ja
luontoarvoja kunnioittaen. Metsien tilaa ja jokamiehen
oikeuksia kunnioitetaan tasapuolisesti, vanhat
ränsistyneet karjan laiduntamiseen käytetyt alueet on
tarkastettu ja saatettu turvallisiksi.
Yleiset alueet, kuten uimarannat, ulkoilu- ja
kulttuurireitistöt, on nivotettu osaksi luonnollista
ympäristöä. Ympäristöhoidossa on vaalitaan myös
perinteitä, mm. rakentamalla pisteaitoja soveltuviin
kohteisiin. Erityisesti on valvottu yhteisten alueiden
säilymistä kyläläisten käytössä.
Emoniemen kalasataman käyttöastetta on nostettu
rasittamatta järven tilaa. Kalasataman ympäristöä on
kunnostettu ja alueesta on saatu viihtyisä käyttäjien
kannalta.
6.2 Toimenpiteet, hankkeet ja aikataulu
Tarkemmat tiedot saatavissa kyläyhdistykseltä.
7. PALVELUT, LIIKENNE JA RAKENTAMINEN
7.1 Yhteiset tavoitteet, visio 2010
Hyvin laaditun ja valmistellun kyläsuunnitelman
soveltaminen käytäntöön tuottaa tulosta. Suunnitelman
toteuttaminen on tarjonnut erilaisia työtehtäviä kylien
asukkaille. Ammattitaito ja kokemus on lisännyt
työtilaisuuksien syntymistä.
Kesäteatterialue on vahva ja kehittynyt ohjelma- ja
kulttuuritapahtumien pitopaikkana. Alue on hyvin
tunnettu ja sen vetovoima palvelee Pyhäjärven matkailua
ja matkailuyrittäjiä.
Kylien alueella olevat rakennuspaikat ovat kysyttyjä ja
väestörakenne on tasapainoinen. Kylien väkimäärän
lisääntyessä palvelutarjonta on monipuolistunut. Koulu
toimii 3-opettajaisena Emoniemessä. Kylien tiestö on
perusparannettu ja turvallisuusnäkökohdat on huomioitu,
mm. kevyenliikenteenväylät on rakennettu. Myös Emoniemen
koulun alueen liikennejärjestelyt on toteutettu.
Tietoliikenneyhteydet on nopeita ja etätyötä tehdään
kesät talvet niin vakituisten kuin kesäasukkaiden
toimesta.
7.2 TOIMENPITEET, HANKKEET JA AIKATAULU
Tarkemmat tiedot saatavissa kyläyhdistykseltä
Kyläsuunnitelma on kyläläisten, kesäasukkaiden sekä
kylien kehittämisestä kiinnostuneiden yhteinen
"käsikirja". Kun sinulla herää kiinnostus toteuttaa omaa
ideaasi, ota yhteys esim. kyläyhdistykseen, selvitetään
yhdessä mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi.
MOTTO:
Muutos alkaa silloin, kun joku näkee seuraavan
askeleen
|
